MITEN SUOMI PELASTETAAN?

    Lähihistorian raportointia ja keinot Suomen pelastamiseen                                                      

Suomi ei taloudellisesti selviä korona-pandemian aiheuttamassa Force Majeure-tilanteessa Suomen perustuslaissa säädetyistä velvoitteistaan omia kansalaisiaan kohtaan. Sama velkaantuminen tapahtui 1990-luvun lamassa.

Huolissaan olevat ihmiset kyselevät: Miksi valtio on velkaantunut ja velka kasvaa kasvamistaan? Miksi kunnat ovat alijäämäisiä ja leikkaavat palveluistaan?  Mistä Suomen huono taloustilanne johtuu? Onko Suomen elintarvikehuolto riittävän omavarainen? Mitä on kaiken taustalla? Miksi oikeus ei toteudu? 

Kysymyksiin on yksi vastaus:

Taustalla on joukko valtiopetoksia, joilla Suomen yhdentyminen Eurooppaan (ETA-, EY- ja EU-jäsenyys) tehtiin vuosina 1992-1994. Yhdentymisen päätöksentekoon liittyy demokratian periaatteen vastaisesti salaisia asiakirjoja.

Valtiopetos on perustuslain muuttamista laittomasti. Jo valmistelu tuomitaan valtiopetoksena.

 

Eduskunnan EY- ja euro-päätöksenteko

Milloin ja millaisella eduskunnan päätöksellä Hallitusmuodon vastainen EY- ja euro-jäsenyys eduskunnassa hyväksyttiin?

Vastaus on yllättävä. Dokumentit kertovat, että Suomen euro-päätös tehtiin jo 18.3.1992 ja että päätöstä ei tehty edes eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, vaan demareiden käsikirjoittamalla hallituksen luottamuslauseäänestysnäytelmällä hallituksen tiedonannosta eli EY-toimintalinjasta.

EY-jäsenyyshakemuksen jättämiselle oli tullut kiire. Presidentti Koiviston toivomuksesta hakemus oli jätetty erikoispostina salaa jo 28.2.1992, heti 27.2.1992 pidetyn hallituksen iltakoulun kokouksen jälkeen. Koivisto oli halunnut parlamentarisoida tahtonsa siten, että hallitus antaa EY-toimintalinjasta eduskunnalle valtioneuvoston tiedonannon, josta eduskunta äänestää hallituksen luottamuslauseäänestyksenä.

Dokumentein on osoitettavissa, että jo EY-jäsenyyshakemuksessa Suomi hyväksyi voimassa olevan EY-säädöstön ja jo etukäteen tulevan euron ja muut liittovaltioaiheet. Kyseessä on valtiopetos.

Pääministeri Esko Aho piti 16.3.1992 eduskunnalle puheen, joka on dokumentoitu eduskunnan pöytäkirjan sivulle 480:

“Maastrichtin sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia. Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.”

Toinen dokumentti samasta asiasta on keskeisen EY-neuvottelija Antti Kuosmasen EU-kirjassa “Suomen tie EU:n jäseneksi”. Sitaatti kirjan luvusta “1.5. Jäsenyys tavoitteeksi”, sivulla 16:

”Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n “acquis’n” ja “finalite politique’n” (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana).”

EY:n “acquis’n” ja “finalite politique’n” Kuosmanen selittää kirjansa toisessa kohdassa. Ne tarkoittavat silloisen ja tulevan EY-säädöstön hyväksymistä jo 18.3.1992. Siis eduskunta hyväksyi Suomen liittovaltiovelvoitteet jo jäsenyyshakemuksessa!

Miksi Kuosmasen kirja vedettiin hätäisesti pois myynnistä?

Komissio mainitsi päiväyksen 27.2.1992 vastauksessaan Suomen jäsenyyshakemukseen. Komission antaman vinkin tutkimuksissa löytyi tieto, että hallitus oli jo seuraavana päivänä 28.2.1992 heti iltakoulun kokouksen jälkeen lähettänyt Suomen EY-jäsenyyshakemuksen puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille. Iltakoulun pöytäkirja on osittain salainen ja myös kokouksessa käsitelty Ulkoministeriön Kauppapoliittisen osaston muistio nro 202 on leimattu salaiseksi.

Eduskunnan äänestysnäytelmän jälkeisessä valtionhallinnon EY-päätöksenteossa on muitakin näytelmiä ja salailuja.

Myös EU-kansanäänestys 16.10.1994 oli näytelmä ja petos, ja vain siksi, että valtiojohto sai mennä kansan selän taakse. Miten kansa saattoi tietää, mitä valtiojohto oli kansalta salaa päättänyt?

Muun muassa Suomen maatalousneuvottelut päättyivät 1.3.1994 huijausnäytelmään. Erään kokoomuslaisen kansanedustajan saaman tiedon mukaan valtioneuvoston kokouspöytäkirjat ovat tuolta ajalta määrätty salaisiksi. Totuutta Suomen maatalousartiklojen oikeudellisesta luonteesta ei ole vieläkään uutisoitu, vaikka totuus on ollut 11 vuotta kotisivullani osoitteessa http://jormajaakkola.fi/141%3An%20ja%20142%3An%20EY-luonne

Siis Suomen omavaraisen elintarvikehuollon alasajon takanakin on petos ja salailu.

Monet ovat ihmetelleet, miksi 1990-luvun lamassa ajettiin yrityksiä konkurssiin. Taustalla on ETA-sopimuksen ehto Suomen pankkien vakavaraisuuden nostamiseksi 1.1.1995 mennessä. Aika oli käymässä vähiin, joten vakavaraisuus oli toteutettava ryöstämällä yrittäjien omaisuudet. Pankit oli myös ohjeistettu tekemään yksipuolisia koronnostoja. Yksi koronnosto eteni oikeuskiistana korkeimpaan oikeuteen, joka totesi koronnoston laittomaksi. Korkeimman oikeuden ratkaisu ei miellyttänyt presidentti Koivistoa. Presidentti Koivisto järjesti 6.5.1992 konklaaviksi kutsutun oikeuspoliittisen seminaarin, jonka asiakirjat määrättiin salaisiksi syksyllä 2002.
Ks. video https://www.youtube.com/watch?v=qxYWewCG9M8
ja lue Koiviston konklaavista
http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi

Presidentti Koivisto teki konklaavissaan valtiopetoksen, sillä tuomioistuinlaitos on Hallitusmuodon 2 §:n mukaan riippumaton.

Konklaavin kanssa samaan asiaan liittyy se, että Valtion vakuusrahastoon, Suomen Säästöpankin pilkkomiseen, omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaaliin ja ns. Aktiv-Hansa-kauppaan (velkakirjojen ostajina Aktiv Hansa Oy ja C & A Finland Oy) liittyy salaisia asiakirjoja, joista joidenkin tutkimusrajoitus (salaaminen) päättyy vasta vuonna 2106 eli 74 vuoden kuluttua.

Myös Pariisin rauhansopimus oli presidentti Koivistolle ongelma, sillä se oli EY-jäsenyyden este. Koivisto päätti huijaten ratkaista ongelman 25 vuodeksi salaiseksi määrätyllä operaatio PAX:lla ja presidentin esittelyssä kokouksen pöytäkirjaan liitetyllä puheellaan. Tästä on kerrottu osoitteessa https://vastavalkea.fi/2017/07/22/vuoden-1947-pariisin-rauhansopimus-ja-...

 

Keinot Suomen pelastamiseen

Suomen ETA-, EY, ja EU-jäsenyydet ja niistä seuraavat säädökset kumoutuvat mitättöminä, koska ETA:an, EY:hyn ja EU:hun liittyminen tapahtui valtiopetoksilla. Sopimukset sitovat vain sen allekirjoittajia.

Valtiopetoksista ja valtiojohdon näytelmistä seuraa Fixit eli mm. seuraavat toimenpiteet ovat välttämättömiä:

- Suomi irtaantuu EU:sta yksipuolisesti, ilman sanktioita.

- Palautetaan Eduskunnan päätösvalta sekä itsenäisen Suomen valtiontalouden käyttöön tarkoitettu raha- ja talouspolitiikan instrumentti (Markka) ja päätösvalta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen Pankki saa antaa keskuspankkirahoitusta, jota ei tarvitse maksaa takaisin.                                                                      Edelläoleva on mahdollista, kun palautetaan kansallinen päätösvalta Suomeen ottamalla käyttöön Suomen Laki II 1992 -kirjassa oleva Hallitusmuoto ja Valtiopäiväjärjestys, siis perustuslaki, joka oli voimassa ennen valtiopetoksia ja presidentti Koiviston ohjeistamia perustuslain EY-rukkauksia. 

- Suomen EFTA-jäsenyys (1986) palvelee Suomen vapaakaupallisia etuja Sveitsin, Norjan, Islannin ja Liechtensteinin tavoin. Tässä on Suomen Fixitin eroavuus Brexitistä; irtaantumisesta ei tarvitse edes neuvotella.

- Suomi saa harjoittaa kansallisessa päätösvallassa olevaa omavaraista maataloutta ja säädellä elintarvikkeiden tuontia tulleilla Norjan mallin mukaisesti. Kansallisina ”maataloustukina” voidaan ottaa käyttöön vielä ETA-jäsenyyden aikaan vuonna 1994 käytössä ollut liikevaihtoveroon liittynyt alkutuotevähennysjärjestelmä tai ihan uutena toimenpiteenä koko elintarvikeketjun arvonlisäveron nollaus. Valtiolle nyt tilitettävä arvonlisäveromäärä siirretään tuottajahintoihin, jolloin tuottaja saa tuotteistaan tuotantokustannuksia vastaavan tulon ilman tukia. Elintarvikkeiden hinnat eivät kaupassa muutu.

 

*                          *                          *

 

Yllä oleva kirjoikseni on kunnianosoitus ystävälleni Kjeld ”Kelle” Möllerille, joka teki väitöstutkimuksen 1990-luvun lamasta ja pankkikriisistä. Väitöstilaisuutta ei järjestetty, vaikka kaksi professoria sitä puolsi. Tutkimusta tehdessään Kelle ymmärsi laman ja pankkikriisin yhteyden Suomen ETA- ja EY-jäsenyyteen. Nyttemmin Kellen sairaus on edennyt niin, ettei enää voi niistä kansalle kertoa.

 

Kokemäen Jalonojalla 3.4.2020

Jorma Jaakkola
Kokemäen Kokoomus ry, jäsennumero 69267
044-230 2707
email: jorma.a.jaakkola(a)gmail.com

 

Editoitu 5.4.2020 

Editoitu 14.4.2020

Editoitu 30.5.2020:       Olen tehnyt laajemman selvityksen osoitteeseen                                                                                   http://jormajaakkola.fi/%3Biten%20Suomi%20pelastetaan%2C%20laaja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kävijälaskuri

 

Kävijälaskuri