Valtiopetokset Suomessa

Valtiopetoksella tarkoitetaan Suomen valtiosäännön eli perustuslain (Hallitusmuoto ja Valtiopäiväjärjestys) muuttamista laittomasti.

Valtiopetos on rikos, joka ei vanhene.

Lähde: Suomen Laki I 1989:

"Rikoslaki
8 Luku" (sivu 1447):

"1§ Vanhentumisesta"

"Syyteoikeus rikoksesta, josta säädetty kovin rangaistus on elinkautinen vapausrangaistus, ei vanhennu."

Murhan, maanpetoksen ja valtiopetoksen rangaistuksissa mainitaan sana ”elinkautinen”, joten ne ovat rikoksia, jotka eivät vanhene.

"11 Luku. Valtiopetoksesta" (sivu 1449):

"2 §. (21.4.1894) Joka, aikoen: "

Huom! 

Vuosiluku 1894 on aivan oikein! Teksti on todellakin  Suomen Laki I 1989 -kirjasta eli se oli tsaarin vallan ajalta - siis Autonomisen Suomen Suuriruhtinaskunnan ajalta saakka säilynyt valtiopetoksen osalta Suomen rikoslaissa muuttumattomana!

Siis pykälä "2 §. (21.4.1894) Joka, aikoen."  jatkuu:

"3) laittomalla tavalla kumota tahi muuttaa hallitusmuodon, tekee teon, jolla hän aikomuksensa toteuttaa taikka sitä yrittää, rangaistakoon valtiopetoksesta elinkaudeksi  taikka vähintään kahdeksaksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi."

Presidentin juhlallinen vakuutus

"Minä Mauno Henrik Koivisto, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä."

Suomessa tapahtuneet valtiopetokset

ETA:an ja EY:hyn/EU:hun liityttäessä tapahtui dokumentein todistettuna kaikkiaan kolme valtiopetosta.

Kyseiset valtiopetokset ovat presidentti Koiviston määräysten seurausta, koska Hallitusmuodon (HM) 33 §:n mukaan presidentti määräsi ulkopolitiikasta. Kaikki kolme valtiopetosta liittyvät EY-politiikkaan eli ulkopolitiikkaan.

Huomattakoon, että tapahtuneiden valtiopetosten vaatimisessa selvitettäväksi ei ole kysymys EY-/EU-kriittisyydestä. Selvittämisen kohde on Suomen silloisen korkeimman valtiojohdon eli presidentti Koiviston valtiopetoksellinen toiminta.

1. Salainen EMU-varauma

Suomen markan hävittämiseksi Hallitusmuodon 72 §:stä ei olisi EU-liittymislain hyväksymisen yhteydessä löytynyt tarvittavaa 5/6 kiireellisyysenemmistöä. Niinpä EU-ministeriryhmä tekaisi Suomelle EMU-varauman, jotta syntyisi mielikuva, että eduskunta saisi myöhemmin päättää euroon liittymisestä.

Lakiesitystä markasta luopumiseksi ei kuitenkaan ole koskaan annettu ja EU:lle on (Lähde: EY:n virallinen lehti) valehdeltu, että Suomen perustuslaki ei ole ristiriidassa euro-säädöstön kanssa.

Ulkoministeriön EMU-varaumapöytäkirja 16/1993 20.12.1993 on määrätty salaiseksi. Korkein Hallinto-oikeus vahvisti 17.10.2000 pöytäkirjan salassapidon ratkaisulla dnro 279/1/00, taltionumero 2608 suojellakseen valtiopetokselliseen toimintaan osallistuneita.

Allekirjoittanut sai otteen pöytäkirjasta jo 1.12.1999.

Tunnustuksia

Esko Aho joutui samana päivänä (1.12.1999)  myöntämään, että Suomen Hallitusmuodon mukainen rahayksikkö on edelleen markka.

Esko Ahon hallitus oli tekaistulla EMU-varaumalla siirtänyt ongelman seuraavalle hallitukselle. Lipposen hallitus äänestytti eduskuntaa huhtikuussa 1998 lakiesityksen sijasta tiedonannosta, jolla perustuslakia ei muuteta.

Juha Korkeaoja on 25.10.2001 myöntänyt SataSetu-lehdelle, ettei markasta luopumisesta ole lakia.

Kuva lehtileikkeestä:

Toimi Kankaaniemi, joka oli ministerinä mukana EMU-varaumakokouksessa, on 29.8.2012 tunnustanut Uuden Suomen blogissa:

Tässä on Kankaanniemen tunnustuksen osoite https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikannus/115434-eurooppa-pyorittaa-jattimaista-pyramidihuijausta/#comment-1504563

Valtiopetokset on vaadittava käsittelyyn, sillä tässä taloustilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin omaan raha- ja talouspolitiikkaan sekä Suomen Pankin keskuspankkirahoitukseen palaaminen.

Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Tämä on Suomen sisäinen asia, asia, jossa ei EU:n mielipidettä tarvita.

Ks. Salaisen EMU-varauman asianosaiset osoitteesta  http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Kaksi ajankohtaista kysymystä:

Miksi Ruotsi saa katsella euro-kriisiä sivusta? Ja miksi Ruotsi saa tehdä itsenäiset ratkaisut valtiontaloutensa kuntoon saattamiseen ja vientiteollisuutensa kilpailukyvyn ylläpitämiseen?

Ks. Miten Ruotsin ja Suomen varaumat erosivat?     http://jormajaakkola.fi/Miten%20varaumat%20erosivat

2. Koiviston konklaavi

Presidentti Koivisto järjesti 6.5.1992 Linnassa oikeuspoliittisen seminaarin, jonka seurauksena Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitettu vallan kolmijakoon liittyvä tuomioistuinlaitos lakkasi olemasta riippumaton.

Oikeuspoliittista seminaaria on kutsuttu Koiviston konklaaviksi, koska presidentti Halonen päätti määrätä (Koiviston pyynnöstä) seminaarin asiakirjat salaisiksi Kultarannassa 30.7.2002 allekirjoittamallaan kansliapäätöksellä.

Seminaarin järjestämisen taustalla olevat asiat ovat selvinneet. Syynä oli ETA-sopimuksen (Porton sopimus 2.5.1992) liitteeseen sisältyneen pankkien vakavaraisuusdirektiivin ehtojen laittomista täyttämismenettelyistä. Ehtojen täyttämismenettelyä varten perustettiin tammikuussa 1992 Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Sirkka Hämäläisen johdolla ryhmä, jonka toimenpiteet valmistuivat 16.3.1992. Valtioneuvosto ja Suomen Pankki tekivät 18.3.1992 poliittisen sopimuksen keinojen käyttöönottamisesta.

Kysymys oli pankkien laittomasta EMU-kuntoon saattamisesta lainaa ottaneiden kustannuksella.  Kuinka sattuikaan, Korkein Oikeus teki 3.4.1992 ratkaisun (KKO 50:1992), jolla se totesi yhden jo käyttöönotetun keinon eli Tampereen Alue-Säästöpankin yksipuolisen koronnoston laittomaksi menettelyksi.

ETA-sopimuksen liitteeseen Suomea koskevan mukautusmääräyksen vuoksi presidentti Koivisto halusi pankit EMU-kuntoon sopimuksen liitteeseen kirjoitettuun määräaikaan mennessä.

Koivisto katsoi, että pankkien vakavaraisuuden nostaminen Ruotsin mallilla oli kyseisen määräajan vuoksi poissuljettu vaihtoehto, sillä ETA-määräyksen aika olisi loppunut kesken pelastamalla pankit lainaa ottaneiden avulla, lainaehtoja joustamalla. Koiviston haluaman menettelyn seurauksena syntyi taloudellinen lumipalloefekti, joka johti Suomen itsenäisyyden ajan suurimpaan talouskatastrofiin.

Kaikki tapahtui vain siksi, että presidentti Koivisto halusi ETA-/EY-ehdot täytettäväksi niin nopeasti kuin mahdollista. Koivisto halusi ETA-/EY-jäsenyyden lainaa ottaneiden kustannuksella.

Kaikenkaikkiaan 1990-lama seurauksineen kosketti ja koskettaa edelleen kaikkia suomalaisia.

3. ETA-jäsenyys

Jo ETA-jäsenyyden voimaansaattamisessa 27.10.1992 tapahtui valtiopetos. ETA-jäsenyys merkitsi silloisen EY-säädöstön voimaansaattamista Suomessa. Oliko tämä yllätys?

Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälät menettivät  valtiosääntöoikeudellisen sisältönsä jo ETA-sopimuksella.  Eduskunnan pöytäkirja kertoo, että kansanedustajien Sulo Aittoniemen ja Sauli Niinistön mielestä vain 2 % kansanedustajista tiesi ETA-sopimuksen sisällöstä. Eduskunta hyväksyi lain, jonka sisällöstä se ei ollut tietoinen.

Myös Koiviston konklaavin taustalla ollut pankkien vakavaraisuusdirektiivin mukautusmääräys oli ETA-sopimuksen liitteessä. Kuka tästä tiesi?

Lue tarkempi selvitys Koiviston konklaavin taustasta http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi

Saadaksesi lisäinformaatiota tiivistelmästäni, tulevan selvitykseni sisällöstä klikkaa Perustuslain EY-mukautus-selvitykseeni;

http://jormajaakkola.fi/perustuslain%20EY-mukautus

Päivitetty 24.3.2015

Päivitetty 18.8.2021

Jorma Jaakkola

044-230 2707

jorma.a.jaakkola(a)gmail.com