Jorma Jaakkolan kotisivu

 

Tervetuloa kotisivuilleni!

Jokaisella kotisivuja ylläpitävällä on omat intressinsä. Minun intressini kotisivujen pitämiseen on kertoa kansalaisille Suomessa tapahtuneista valtiopetoksista. Ne kaikki liittyvät Suomen liittymiseen ETA:an, EY:hyn ja EU:hun. Valtiopetos on rikos, joka ei vanhene.

Minulla on keino Suomen talouden pelastamiseen.  Yhteiskuntasopimuksella eli sisäisellä devalvaatiolla eivät Suomen valtiontalousongelmat ratkea.

Suomen huono taloustilanne johtuu valtiopetoksesta, Suomen Markan hävittämisestä Hallitusmuodon 72 §:stä ilman lakiesitystä. Eikä kysymys ole vain markasta, vaan myös Suomen Pankin keskuspankkirahoituksen hävittämisestä. Keskuspankkirahoitusta valtion ei tarvitse maksaa takaisin.

Suomen tämän päivän taloustilanteessa tarvitaan keskuspankkirahoitusta, sillä valtion lisänvelanottotarve/säästötarve on 10 miljardia euroa. Erään tiedon mukaan jopa 18 miljardia.

Oma raha ja siihen liittyvä päätösvalta on itsenäisen valtion raha- ja talouspolitiikan instrumentti. Verrokkimaassa Ruotsissa tätä instrumenttia on käytetty sisäisen devalvaation sijasta.

Suomen ulkopolitiikasta (ETA-/EY-/EU-politiikasta) määränyt presidentti Koivisto on valtiopetoksista vastuussa. Minulla ei ole mitään syytä vastustaa tai kritisoida EU:ta, sillä kritiikkini kohde on presidentti Koiviston valtiopetoksellinen toiminta. Koivisto oli tehnyt poliittisen päätöksensä euroon (Maastrichtin sopimus) menemistä jo joulukuussa 1991.  Ks. alempaa Koiviston muistelmakirjan teksti keskustelusta päämisteri Esko Ahon kanssa 20.12.1991 .

Kritiikkini ei ole minun 'musta-tuntuu'-mielipidettäni, vaan valtionhallinnon asiakirjoilla ja Koiviston muistelmilla dokumentoitua tietoa. En syytä, enkä tuomitse, sillä syyttäminen on syyttäjän ja tuomitseminen on tuomareiden tehtävä.

Vastaan kotisivuni sisällöstä henkilökohtaisesti.

Kotisivuni aiheet ovat Suomen tulevaisuuden kannalta vakavia, joten toivon, että kotisivuni lukijat viestittävät esille tuomiani suomalaiseen yhteiskuntaan syvällisesti vaikuttaneita ja Suomen taloudelliseen tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavia lähihistorian vaiettuja ja salattuja asioita sosiaalisessa mediassa ja myös internetin ulkopuolella.

On hienoa, että istuva Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on  kansanedustajana ollessaan ajatellut ja puhunut itsenäisesti! Eduskunnan pöytäkirjaan nimittäin on kirjattu koko joukko kansanedustaja Sauli Niinistön puheita, joista kokoomuslaisena presidentin tekijänä voin olla ylpeä.

Tässä on todella hieno sitaatti Eduskunnan pöytäkirjasta sivulta 2718, keskiviikkona 17.6.1992:

Ed. Niinistö:  Arvoisa puhemies!

Olen useaan otteeseen parin viime vuoden aikana tässäkin salissa todennut, että EY-jäsenyys tulee merkitsemään dramaattista muutosta suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ja että tuo dramaattinen muutos väistämättä heijastuu myös suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. EY-selonteko osoittaa, että näin tulee käymään.

Tässä tilanteessa kannattaa esittää yksi kiteytetty kysymys, ja se on se, minkälaisen arvon me Suomessa annamme omille perustuslaeillemme. Nimittäin EY-jäsenyyden myötä me annamme EY:n oikeusjärjestykselle, EY-oikeudelle, erittäin suuren arvon. Me annamme sille niin suuren arvon, että me sitoudumme siihen, että jos Suomessa on tullut säädettyä EY-oikeuden kanssa ristiriidassa oleva laki, EY-tuomioistuin saa soveltaa suoraan EY-oikeutta, siis mitätöidä sen suomalaisen eduskunnan ratkaisun, joka on ristiriidassa EY:n käsitysten kanssa.

Edellä olevassa tekstissä ei ole kokoomuslaiselle tämän päivän taloustilanteessa mitään hävettävää, päinvastoin. Niinistön eduskunnassa pitämiä puheita löytyy tästä kotisivuni osoitteesta http://jormajaakkola.fi/Niinist%C3%B6n%20puheita%20eduskunnassa

Edellä olevasta linkistä löytyy myös alla oleva (edellä mainitsemani) sitaatti, joka on Koiviston muistelmista “Historian tekijät Kaksi kautta II, sivulta 534 alkaen:

 

“ETA-neuvottelut saatiin ensimmäisen kerran päätökseen 22. lokakuuta 1991. Sittemmin EY-tuomioistuimen tulkinnan vuoksi neuvottelut jouduttiin vielä käynnistämään uudelleen. Tulokseen päästiin helmikuussa 1992. Tämäkin neuvottelutulos jouduttiin vielä käymään uudelleen läpi, kun Sveitsi hylkäsi ETA:n kansanäänestyksessään. Lopullisesti ETA-sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 1993 ja ETA tuli voimaan vuoden 1994 alussa. EY päätti joulukuun 9. päivänä 1991 huippukokouksessaan Maastrichtissa asettaa yhteisön tavoitteeksi kiinteämmän raha- ja talous- sekä poliittisen unionin. Kokouksessa otettiin myös myönteinen kanta yhteisön laajentumiseen. Jäsenyysneuvottelut ilmoitettiin voitavan aloittaa seuraavana vuonna.

Joulukuun 20. päivänä keskustelin tilanteesta Ahon kanssa.
Sanoin: “Mitä olen omalta osaltani pyrkinyt aikaansaamaan, on se, ettei haaskattaisi vaihtoehtoja. Välillä oli vaara, että ETA-hommaan ei suhtauduttaisi vakavasti. Halusin korostaa sen merkitystä, sitä, että se kuitenkin on hyvin tärkeä aikaansaada. Se on turvallinen vaihtoehto siinä tapauksessa, että muut vaihtoehdot jäävät toteutumatta.

Toinen peruslähtökohta minulla on ollut pyrkiä kaikin keinoin välttämään sitä, ettei tasavallan presidentin asema ja päätöksenteko tulisi tarpeettomasti esille.

Asiaa pitäisi kaikin tavoin pyrkiä hoitamaan parlamentaarisesti sillä tavalla, että hallitus asiaa käsittelee. Tietysti on hyvä, että minäkin olen tietoinen, mitä tapahtuu. Jos näyttäisi siltä, että tapahtuisi jotakin, joka minusta olisi vähemmän perusteltua, niin sitten minä sanoisin.

Näkemykseni on, että ratkaisevat päätökset tehdään aika pian.”

Maaliskuussa 2013 allekirjoittaneelle valkeni valtiopetoksen tunnusmerkistö ja se, että valtiopetos ei rikoksena vanhene. 

Valtiopetokset on vaadittava käsittelyyn.

Vasemmassa laidassa on linkkejä selvityksiini.

 

 

Päivitetty 3.3.2014

Päivitetty 13.3.2014

Päivitetty 16.9.2015

Jorma Jaakkola, Kokemäki

dna 044-565 9234
email: jorma.a.jaakkola(a)gmail.com

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kävijälaskuri

 

Kävijälaskuri