Valtiosääntökomiteoitten mietinnöt

© Jorma Jaakkola
Julkaistu alun perin 27.5.2020
Julkaistu uudelleen 27.3.2024

Johdanto Valtiosääntökomiteoitten perustamiseen

Sen lisäksi, että esitän tiivistelmät kolmesta Valtiosääntökomiteamietinnöstä, joilla Suomen valtiosääntö ETA- ja EU-mukautettiin jo etukäteen, kerron miksi nämä komiteat perustettiin.

Presidentti Koivisto tunnustaa valtiosäännön uudistamisensa muistelmissaan Kaksi kautta, 1994, sivulla 436:

”Vuoden 1994 valtiopäivien avajaisissa 8. helmikuuta tarkastelin päättymässä olleiden kahden toimikauden aikana valtiosääntökysymyksissä tehtyä uudistustyötä. Tullessani valituksi presidentin tehtävään olin ilmoittanut pyrkiväni kehittämään valtiosääntömme parlamentaarisia piirteitä. Tämä olikin toteutunut.”

Tasavallan presidentin Hallitusmuodon 33 §:ään kirjoitettu tehtävä oli määrätä ulkopolitiikasta, joten kaikki Suomen EY:hyn liittämiseksi tehtävät toimet olivat presidentti Koiviston määräämää.

Ensimmäinen julkisuuteen tullut viite on Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullbergin haastattelu Länsi-Savo-lehdelle 4.11.1989:

”Kysyntä Suomessa on pakotettava alas ja tarpeen niin vaatiessa se on tehtävä luomalla Suomeen keinotekoinen taantuma, ja taantuman on oltava melko syvä.”

Kullbergin etukäteen kertomasta taantumasta tuli kuitenkin liian syvä. Valtiotalous oli kuralla, kuten Koivisto toivoi voidakseen tilapäisellä poikkeuslailla, "Säästölailla", mukauttaa Suomen valtiosäännön EY:n vaatimusten mukaiseksi.

Kalevi Sorsa kirjoittaa EY:n vaatimista perustuslain muutoksista (mm. enemmistöparlamentarismiin siirtyminen eli määrävähemmistösäädösten purku) kirjassa UUSI TSENÄISYYS, 1992, sivulla 53:

”Viime vuosien uudistushankkeet, erityisesti siirtyminen enemmistöparlamentarismiin, harkittavina olevat sosiaaliset ja sivistykselliset kansalaisoikeudet, ovat niin radikaaleja uudistuksia, että niiden toteuduttua on tarpeen hankkia kokemuksia uudistusten toimivuudesta - samalla kun hallitusmuotoon tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset. ”

Hyvä kysymys on: Minkälaisia muutoksia EY vaati tehtäväksi Hallitusmuotoon?

Kysymyksessä on mm. Hallitusmuodon Valtiontaloutta koskevan VI luvun kokonaisuudistus, jossa keskeisenä päämääränä oli Säästölaiksi nimetty tilapäinen poikkeuslaki. Tavoitteena uudistuksella oli määrävähemmistösäädösten purku eli eurooppalaiseen enemmistöparlamentarismiin siirtyminen.

Ensimmäinen valtiosääntökomitea nimitettiin 22.3.1989 eli heti 17.3.1989 tehdyn 3,8 %:n revalvaation jälkeen nimenomaan Hallitusmuodon Valtiontaloutta koskevan VI luvun kokonaisuudistusta varten. Revalvaatio, jolla lama syvennettiin, oli siis ollut tiedossa komiteaa suunniteltaessa.

Komitean mietinnössä on sisällysluettelon mukaan määritelty komitean tehtäväksi:

"1. Säästölakiehdotusten lepäämäänjättäminen; Säästölakiehdotusten lepäämäänjättämiskieltoa puoltavat näkökohdat."

Dokumentein on osoitettavissa, että 1990-luvun lama tehtiin tarkoituksella.

Suomen perustuslain mukaan eduskunta sai yksinkertaisella enemmistöllä hyväksyä vain yhden alijäämäinen budjetin, mutta alijäämäistä seuraavan toisen hyväksymiseen tarvittiin 2/3 enemmistö, koska leikkaukset tulisivat kohdistumaan perustuslakiin kirjattuihin kansalaisen perusoikeuksiin, kuten terveydenhoitoon.

Kuulostaako tutulta vuoden 2024 säästöissä ja leikkauksissa?

Talouden avulla - ilman aseita - vallankumous on aina ollut bernsteiniaisten sosialistien tavoite. Siinä bernsteinilainen presidentti Koivisto onnistui!

Komitea esitti nimenomaan Säästölakiesitystä, tilapäistä poikkeuslakia, jota sitten yllättäen tultaisiin käyttämään myös ETA:an ja EU:hun liityttäessä.

Oikeusministeri Tarja Halonen esitteli Säästölaiksi nimettyä lakiesitystä juuri ennen kevään 1991 eduskuntavaaleja. Keskustapuolue ja Vasemmistoliitto estivät tuolloin lain. Tammikuussa 1992 lama oli syventynyt niin paljon, että 17.1.1992 eduskunta oli valmis hyväksymään lain tietämättä, että tilapäisellä poikkeuslailla eli Säästölailla tultaisiin hallituksen määräämien säästötoimien lisäksi hyväksymään myös ETA- ja EU-voimaansaattamislait.


Komiteamietinnöt:

Komiteanmietintö 1990:7

Sitaattina mietinnön kuvailulehti:

”Komiteanmietintö 1990:7

ISSN 0356-9470, ISBN 951-47-3208-1

Oikeusministeriö

Toimeksiantaja Valtioneuvosto

Toimielimen asettamispäivä 22.3.1989

Julkaisun päivämäärä 1.6.1990

Julkaisun laji

Perustuslakien valtiontaloussäännösten uudistamiskomitea, puheenjohtaja Ahti Rihto, päätoimiset sihteerit Hannu Mäkinen ja Ritva Viljanen

Julkaisun nimi Perustuslaki ja valtiontalous (Grundlagarna och statshushållningen)

Julkaisun osat:

Mietintö: Perustuslaki ja valtiontalous

Liite: Myöhemmin julkaistaan kansainvälinen vertailu eri maiden perustuslakien valtion taloutta koskevista säännöksistä

Tiivistelmä:

Komitea on laatinut ehdotuksen hallitusmuodon VI luvun kokonaisuudistukseksi ja tarvittaviksi valtiopäiväjärjestyksen muutoksiksi. Komitean työn tavoitteena on ollut vahvistaa ja selkeyttää eduskunnan budjettivaltaa ja yleistä valtiontaloutta koskevaa asemaa. Toisaalta on pyritty mahdollistamaan valtion taloudenhoidon joustava kehittäminen myös tulevaisuudessa. Ehdotuksessa on otettu huomioon hallitusmuodon säätämisajan jälkeen tapahtunut valtion taloudenhoidon kehitys.

Komitea ehdottaa kansanedustajan aloiteoikeutta laajennettavaksi koskemaan lisätalous-arviota. Talousarvioaloite voisi myös koskea talousarviota kokonaisuudessaan eikä vain määrärahoja kuten nykyisin. Palkkavaltuuskunta ehdotetaan lakkautettavaksi. Sen tehtävät siirrettäisiin valtiovarainvaliokunnalle.

Valtion taloudenhoidon pääperiaatteina olisivat edelleen talousarvion täydellisyys-, brutto- ja vuotuisuusperiaatteet. Valtion liikelaitokset olisivat kuitenkin poikkeuksena talousarvion täydellisyydestä. Lailla voitaisiin säätää nettobudjetoinnista ja monivuotisesta budjetoinnista. Lisäksi eduskunnan talousarviopäätös ehdotetaan julkaistavaksi kokonaisuudessaan.

Valtioneuvosto voisi antaa eduskunnalle selontekona tai tiedonantona julkisen talouden monivuotisen suunnitelman. Lisäksi ehdotetaan, että kiinteää määrärahaa ja siirtomäärärahaa voisi ylittää ja siirtää sekä kiinteää määrärahaa siirtää sen mukaan kuin lailla säädetään. Valtion osakkeenomistuksesta, valtuuksista, valtiontakauksista ja -takuista säädettäisiin hallitusmuodossa. Rahastojen perustamismahdollisuudesta ehdotetaan luovuttavaksi."

Vielä tekstiä sivulta 2:

"Komitean tuli lisäksi turvaamalla eduskunnan budjettivalta selvittää,

a) voitaisiinko hallitusmuodossa selkeyttää säädösten ja suunnittelujärjestelmien sekä tulo- ja menoarvion välistä suhdetta ja onko olemassa tilanteita, joissa oikeutta päättää lailla valtion menoista tulisi rajoittaa ja

b) onko tarvetta niin sanottujen säästölakiehdotusten käsittelyjärjestystä koskevien säännösten tarkistamiseen."

Sitaatti sisällysluettelosta:

"1. Säästölakiehdotusten lepäämäänjättäminen

Säästölakiehdotusten lepäämäänjättämiskieltoa puoltavat näkökohdat

Säästölakiehdotusten lepäämäänjättämisoikeutta puoltavat näkökohdat

Komitean kannanotto"

Sitaatti kohdasta "Muut ehdotukset", sivu 7:

"Suomen rahasta ei enää yleisesti edellytettäisi säädettäväksi lailla. Lailla tulisi kuitenkin säätää markan ulkoisen arvon määräytymistä koskevasta menettelystä ja siihen liittyvästä toimivallan käytöstä."

Sitaattina rinnakkaisteksti (muutettavan pykälän vanha teksti ja uusi teksti):

"Liite

Laki Suomen Hallitusmuodon VI luvun muuttamisesta:

Voimassa oleva laki;

"72 §

Suomen rahasta säädetään lailla."

Ehdotus:

"72 §

Suomen rahayksikkö on markka. Lailla säädetään, miten markan ulkoisesta arvosta päätetään." "

Huom! Näin ehdotus tuli komitean ehdotuksen mukaan hyväksytyksi ja samalla Suomen markka tuli presidentti Koiviston huomaamatta kirjoitetuksi Hallitusmuodon 72 §:ään, josta poistettavaksi olisi eduskunnasta syksyllä 1994 pitänyt löytyä 5/6 kiireellisyysenemmistö!

Komiteamietinnössä 1990:7 siis muotoiltiin isänmaallisella hengellä este euro-jäsenyydelle.

Komitean jäsenet olivat:

Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin hallintoneuvos Ahti Rihto ja jäseniksi professori Mikael Hiden, kansleri Jan-Magnus Jansson, alivaltiosihteeri, sittemmin valtiosihteeri Eino Keinänen, kansliapäällikkö Juhani Korpela, hallitusneuvos Tapio Leskinen, lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo ja tutkijaprofessori Kaarlo Tuori. Pysyviksi asiantuntijoiksi kutsuttiin eduskuntasihteeri Keijo Koivukangas, budjettipäällikkö Raimo Sailas sekä lainsäädäntöneuvos, sittemmin valiokuntasihteeri Paula Tiihonen. Komitean päätoimisina sihteereinä, jotka ovat toimineet tilapäisinä lainsäädäntöneuvoksina, ovat olleet oikeustieteen lisensiaatti, valtiotieteen kandidaatti Hannu Mäkinen ja oikeustieteen kandidaatti, valtiotieteen kandidaatti Ritva Viljanen.


KOMITEANMIETINTÖ 1990:37

Sitaattia mietinnön kuvailulehti:"Komiteanmietintö 1990:37OIKEUSMINISTERIÖ


Eduskunta ja ETA-lainsäädäntö

Peruskartoitus

Toimielimen asettamispäivä 21.9.1989

Julkaisun päivämäärä 8.11.1990

Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamistoimikunta

Leif Sevon (Pj.) Matti Tupamäki (s.)

Arto Kosonen (s.)

"Tiivistelmä

Mietinnössä kartoitetaan millaiseksi eduskunnan asema muodostuisi kansainvälisten sopimusten voimaansaattamisessa Euroopan talousalueen (ETA) toteutuessa. Kansainvälinen sopimus voidaan saattaa eduskunnan hyväksyttäväksi vain lopullisessa muodossaan. Uusien ETA-normien hyväksymistä koskeva päätöksenteko saattaa merkitä sitä, että eduskunnan hyväksyntä olisi hankittava ennen ETA-sääntöjen lopullista hyväksymistä. Jos eduskunta ei haluaisi hyväksyä jotakin ETA:n piirissä valmisteilla olevaa eduskunnan hyväksyntää edellyttävää lainsäädäntöhanketta, eduskunnan kielteisen kannan pitäisi olla tiedossa jo ennen ETA-päätöksen tekoa, jotta se ehtisi estää tällaisen päätöksen tai ainakin päätöksen Suomea sitovien vaikutusten syntymisen.

Mietinnössä on myös hahmoteltu eri vaihtoehtoja sille, miten hallitus voisi pitää eduskuntaa ajan tasalla tulevaa ETA-lainsäädäntöä koskevien neuvottelujen suhteen ja saada eduskunnan tai sen valiokunnan alustavia kantoja tällaiseen lainsäädäntöön.Mietinnössä ei ole otettu kantaa siihen, millä tavalla ja missä vaiheessa eduskunnan suostumus ETA-säännöksille voitaisiin hankkia. Mietintöön ei sisälly säännösmuotoon kirjoitettuja lakiehdotuksia."

Tiivistelmää enemmän kertova sitaatti alkukirjoituksesta:

"Oikeusministeriölle

Oikeusministeriö asetti 21 päivänä syyskuuta 1989 toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin 1) selvittää Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden valtionsisäiseen voimaansaattamiseen liittyvät oikeudelliset ongelmat ja tehdä ehdotus niiden poistamiseksi; 2) ottaa työnsä lähtökohdaksi se, että eduskunnan asema kansainvälisten sitoumusten valmistelussa tai hyväksymisessä voidaan edelleenkin turvata uudessa kansainvälisessä tilanteessa, joka monesti edellyttää nopeita päätöksiä tietyn kansainvälisen sopimuksen tai päätöksen hyväksymisestä tai voimaansaattamisesta; sekä 3) ehdotusta laatiessaan harkita, olisiko mahdollista voimaansaattamismenettelyn kannalta erottaa sopimusmuodossa tehdyt kansainväliset sitoumukset muista kansainvälisistä sitoumuksista."

Toimikunta velvoitettiin työnsä kuluessa kuulemaan valtiovarainministeriön, liikenneministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön edustajaa sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan sihteeriä.

Toimikunnan määräajaksi asetettiin 31.3.1991.

Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin ylijohtaja Leif Sevon oikeusministeriöstä, varapuheenjohtajaksi osastopäällikkö Eero Kekomäki ulkoasiainministeriöstä sekä jäseniksi toimistopäällikkö Marita Eerikäinen ulkoasiainministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen oikeusministeriöstä, vt. professori, sittemmin apulaisprofessori Matti Pellonpää Helsingin yliopistosta ja professori Ilkka Saraviita Lapin Korkeakoulusta.

Toimikunnan sivutoimisina sihteereinä ovat toimineet lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen ja oikeustieteen lisensiaatti Matti Tupamäki, joista viimeksi mainittu on 1.9.1990 lähtien ollut toimikunnan päätoiminen sihteeri.

Toimikunta otti nimekseen kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamistoimikunta.

Euroopan talousaluetta (ETA) koskevat Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) sisäiset sekä EFTA:n ja Euroopan yhteisön (EY) väliset virkamieskeskustelut sekä neuvottelut eivät vielä ole edenneet niin pitkälle, että voitaisiin ottaa lopullista kantaa siihen, miten ETA-sopimuksen nojalla syntyvien uusien ETA-sääntöjen käsittely ja hyväksyntä olisi Suomessa järjestettävä. Keskustelut ja neuvottelut ovat kuitenkin tuoneet esille tarpeen kartoittaa eduskunnan asema mahdollisen ETA-lainsäädännön voimaansaattamisessa. Kartoituksessa tarkastellaan mitä vaikutuksia ETA aiheuttaisi sopimus asioiden käsittelyn kannalta ja esitetään eräitä mahdollisia tapoja, joilla eduskunnan asema olisi mahdollista turvata ETA-säännösten hyväksymisessä. ETA-säännösten muodon ollessa vielä selkiintymättömiä kantaa ei ole voitu ottaa siihen, millä tavalla ja missä vaiheessa eduskunnan suostumus ETA-säännöksille voitaisiin hankkia. Samasta syystä kartoitukseen ei sisälly säännösmuotoon kirjoitettuja lakiehdotuksia.

Saatuaan työnsä ensimmäisen vaiheen päätökseen toimikunta luovuttaa kunnioittavasti mietintönsä oikeusministeriölle.

Helsingissä 8. marraskuuta 1990.

Leif Sevon

Eero Kekomäki

Marita Eerikäinen

Arto Kosonen

Matti Pellonpää

Ilkka Saraviita

Matti Tupamäki"

KOMITEANMIETINTÖ 1992:2

Sitaattina mietinnön kuvailulehti:

”Komiteanmietintö 1992: 2

OIKEUSMINISTERIÖ

ULKOPOLITIIKKA JA KANSAINVÄLISET ASIAT

Päätöksentekomenettelyn uudistamistarve

Valtiosääntötoimikunta

Puheenjohtaja Paavo Nikula

Sihteerit Eero J. Aarnio, Heikki Karapuu, Keijo Koivukangas

Toimielimen asettamispäivä 19.6.1991

Julkaistu 21.1.1992

951-47-5261-9

Tiivistelmä:

Toimikunta on arvioinut uudistus tarpeita ulkopoliittisessa ja kansainvälisiin asioihin liittyvässä päätöksenteossa ja antaa osamietinnössään asiasta raportin oikeusministeriölle. Raportissa on 26 toimikunnan kannanottoa, jotka koskevat eduskunnan välittämien valtaoikeuksien lisäämistä, eduskunnan työmuotojen kehittämistä ja hallituksen päätöksenteon parlamentaarisuuden vahvistamista.

Osamietinnän liitteeksi on otettu oikeusministeriön pyynnöstä laadittu toimikunnan kannanotto tasavallan presidentin estyneisyydestä ulkomaanmatkojen aikana.

Oikeusministeriölle

Oikeusministeriö asetti 19 päivänä kesäkuuta 1991 toimikunnan valmistelemaan valtiosääntöuudistusta. Toimikunnan tehtäväksi annettiin:

1) laatia ehdotus eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston valtaoikeuksien tarkistamisesta. Tavoitteena tulee olla eduskunnan aseman vahvistaminen ylimpänä valtioelimenä, erityisesti valtioneuvoston muodostamismenettelyssä; 2) laatia ehdotus perustuslain täydentämisestä säännöksellä Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnosta; sekä 3) harkita, tulisiko perustuslain tasoiset säännökset koota yhteen lakiin ja samalla siirtää tavallisen lain tai eduskunnan työjärjestyksen piiriin eräät nykyisin perustuslaissa säännellyt asiat.

Ulkopoliittisen päätöksenteon osalta toimikunnan oli ensin arvioitava uudistustarve ja raportoitava siitä oikeusministeriölle, joka antaa tarkemmat ohjeet jatkotyölle.

Toimikunnan on laadittava 1 ja 2 kohdissa tarkoitetut ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. Toimikunnan on saatava työnsä valmiiksi 30 päivään syyskuuta 1992 mennessä. Ulkopoliittista päätöksentekoa koskeva raportti määrättiin annettavaksi 31 päivään joulukuuta 1991 mennessä. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin kansanedustaja Paavo Nikula ja jäseniksi kansanedustajat Arja Alho, Esko Helle, Gunnar Jansson; Markku Laukkanen, Eeva-Liisa Moilanen ja Sauli Niinistö.

Toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi kutsuttiin professori Mikael Hiden, lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo oikeusministeriöstä, tutkijaprofessori Jaakko Nousiainen, kansleri Kauko Sipponen, professori Allan Rosas ja apulaispääsihteeri, sittemmin pääsihteeri Seppo Tiitinen eduskunnasta. Ulkoasiainministeriölle varattiin mahdollisuus nimetä yksi asiantuntija, mitä mahdollisuutta ministeriö ei ole käyttänyt hyväksi.

Toimikunnan sivutoimisiksi sihteereiksi oikeusministeriö määräsi lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnion ja lainsäädäntöneuvos Heikki Karapuun oikeusministeriöstä sekä kutsui eduskuntasihteeri Keijo Koivukankaan eduskunnan kansliasta. Toimikunta otti nimekseen valtiosääntötoimikunta. Saamansa tehtävän mukaisesti toimikunta on ensin laatinut osamietinnön, jossa raportoidaan päätöksentekomenettelyn uudistamistarpeesta ulkopolitiikassa ja kansainvälisissä asioissa. Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamista ja erityisesti Euroopan talousalueen määräysten valmistavaa käsittelyä eduskunnassa selvitetään oikeusministeriön 21 päivänä syyskuuta 1989 asettamassa toimikunnassa.

Eduskunnan puhemiesneuvoston 11 päivänä kesäkuuta 1991 asettama toimikunta puolestaan selvittää muun muassa menettelyjä, joilla eduskunnan päätöksenteko Euroopan talousalueen asioissa järjestetään. Päällekkäisen valmistelutyön välttämiseksi valtiosääntötoimikunta on tarkastellut Euroopan yhdentymiseen liittyviä kysymyksiä vain siltä osin kuin ne eivät ole edellä mainittujen muiden valmisteluelinten selvitettävänä. Euroopan yhdentymisessä tulevat esiin monet niistä kysymyksistä, jotka liittyvät kansainvälisiin asioihin yleensäkin. Vaikka integraatiota koskeva erillistarkastelu tämän vuoksi on tässä vaiheessa jäänyt verrattain suppeaksi, toimikuntakin korostaa, että yhdentymisratkaisut lisäävät hallituksen vaikutusmahdollisuuksia eduskuntaan verrattuna integraation laajaan piiriin kuuluvissa lainsäädäntöasioissa, jollei vallitsevaa lainsäädäntöä ja tosiasiallista tilannetta muuteta. Eduskunnan asema ylimpänä valtioelimenä edellyttääkin Euroopan yhdentymisen johdosta ja siihen välittömästi liittyen lainsäädäntö- ja menettelytapauudistuksia, niin kuin tässä osamietinnössäkin todetaan.

Toimikunnan tämän osamietinnön tavoitteena on kansainvälisiä asioita koskevan päätöksenteon uudistamistarpeen selvittäminen. Osamietinnössä esitetään toimikunnan käsityksiä jatkoselvittelyn kohteiksi otettavista kysymyksistä ja kannanottoja uudistuksen suuntaviivoiksi.

Toimikunta on ulkopoliittisen päätöksenteon uudistamistarpeen osalta kuullut asiantuntijoina osastopäällikkö Jaakko Blombergia ulkoasiainministeriöstä, professori Antero Jyränkiä, lainsäädäntöneuvos Niilo Jääskistä oikeusministeriöstä, ulkoasiainneuvos Ora Meres-Wuorta ulkoasiainministeriöstä, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa, kansanedustaja Pertti Paasiota, oikeustieteen tohtori Martin Scheininiä, tutkijaprofessori Kaarlo Tuoria ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaa, kansanedustaja Ben Zyskowiczia. Toimikunta on kuullut myös kansanedustajia Sulo Aittoniemi ja Tuulikki Ukkola, joiden edustamista eduskuntaryhmistä toimikuntaan ei ole kutsuttu jäseniä.

Lisäksi toimikunnalle on annettu ulkopoliittisen päätöksenteon uudistamistarvetta koskevat kaksi muistiota, jotka professori Antero Jyränki ja professori Allan Rosas ovat laatineet oikeusministeriön toimeksiannosta. Muistiot on otettu osamietinnön liitteiksi.

Toimikunnan työn aikana oikeusministeriö on pyytänyt toimikuntaa selvittämään tasavallan presidentin ulkomaanmatkoja koskevan estyneisyyskäytännön tarkoituksenmukaisuutta. Tätä asiaa käsitellessään toimikunta on kuullut asiantuntijana eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheen johtajaa, kansanedustaja Ben Zyskowiczia sekä professori Antero Jyränkiä, jolta se on myös saanut asiassa lausunnon, samoin kuin professori Allan Rosasilta ja professori Ilkka Saraviidalta.

Toimikunta jätti asiasta kannanottonsa oikeusministeriölle 11 päivänä joulukuuta 1991. Kannanotto ja mainitut lausunnot sekä tasavallan presidentin valtioneuvoston pöytäkirjaan esteellisyydestä ulkomaanmatkojen takia 20 päivänä joulukuuta 1991 liittämä lausuma on otettu tämän osamietinnön liitteiksi.

Toimikunta on osamietintöä valmistellessaan pitänyt 21 kokousta.

Saatuaan työnsä ensimmäisen vaiheen päätökseen toimikunta luovuttaa kunnioittaen osamietintönsä Oikeusministeriölle.

Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1992

Paavo Nikula
Arja Alho
Esko Helle
Gunnar Jansson
Markku Laukkanen
Eeva-Liisa Moilanen
Sauli Niinistö
Mikael Hidén
Matti Niemivuo
Jaakko Nousiainen
Kauko Sipponen
Allan Rosas
Seppo Tiitinen
Eero J Aarnio
Heikki Karapuu
Keijo Koivukangas"

Huom!

Tämä komitea oli oikeusministeri Hannele Pokan omin päin perustama komitea

Koivisto oli puhutellut Pokkaa:

"Onpas meillä nyt reipas oikeusministeri!”>

Palattuaan Koiviston puhuttelusta Pokka ymmärsi, ettei hän saa vastedes lähteä presidentin tietämättä moiseen hommaan.

Koivisto on todennut pääministeri Aholle, ettei hyväksy, että kansanedustajat Nikulan mietinnön mukaisesti ryhtyvät EY-asioissa neuvomaan toimeenpanovallan käytössä olevaa virkamieskuntaa.

Koivisto oli junaillut oikeusministeri Pokan tietämättä jo aikaisemmin valtiosääntökomitean tekemään mietintöä samasta asiasta. Komiteamietintö oli kirjoitettu hallitusohjelmaan, joten Pokka luuli sen kuuluvan oikeusministerin tehtäviin. Siksi edellä olevassa mietinnön kuvailutekstissä lukee:

”Päällekkäisen valmistelutyön välttämiseksi valtiosääntötoimikunta on tarkastellut Euroopan yhdentymiseen liittyviä kysymyksiä vain siltä osin kuin ne eivät ole edellä mainittujen muiden valmisteluelinten selvitettävänä.”

KOMITEANMIETINTÖ 1992:23

Sitaattina mietinnön kuvailulehti:

"Komiteanmietintö 1992:23

VALTIOSÄÄNTOKOMITEA 1992:n II OSAMIETINTO

ETA-sopimuksesta aiheutuvat järjestelyt

Toimielimen asettamispäivä 5.3.1992

Julkaisun päivämäärä 18.6.1992

puheenjohtaja Seppo Tiitinen

sihteerit Niilo Jääskinen, Ora Meres-Wuori, Peter Saramo

ISBN 951-47-5282-1

ISSN 0356-9470

Tiivistelmä:

"Komitea on selvittänyt, miten ETA-sopimus vaikuttaa eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisiin ja kansainvälisiä asioita koskeviin valtaoikeuksiin sekä niihin liittyviin päätöksentekojärjestelmiin ja työnjakoon. Komitea on esittänyt muutoksia ja lisäyksiä Suomen Hallitusmuotoon, valtiopäiväjärjestykseen, lakiin valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimivallasta sekä valtioneuvoston ohjesääntöön. Komitea tekee loppumietinnössään toimeksiantonsa mukaisesti vastaavan selvityksen ja siitä mahdollisesti aiheutuvat esitykset Euroopan yhteisön jäsenyyden mahdollisesti vaatimien järjestelyjen osalta."


Komitea oli siis selvittänyt, miten ETA-sopimus vaikuttaa eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisiin ja kansainvälisiä asioita koskeviin valtaoikeuksiin sekä niihin liittyviin päätöksentekojärjestelmiin ja työnjakoon.

Niinpä komitea esitti muutoksia ja lisäyksiä Suomen Hallitusmuotoon (HM 33 §) ja valtiopäiväjärjestykseen (VJ 54).

Komitea valmisteli lakiesitysluonnokset HM 33 §:n ja VJ 54 §:n rukkaamiseksi. Kyseiset lait päivättiin 10.12.1993, jolloin Hallituksesta tuli EY-asioiden kenraalikuvernööri ja eduskunnasta ETA-asioiden kuunteluoppilas komitean selvittämän Tanskan mallin mukaisesti.

EU-jäsenyyttä varten Tiitisen komitean loppumietintö on vuodelta 1994, jolloin VJ 54 rukattiin vastaamaan eduskunnan EU-säännösten tiedonsaantia kuunteluoppilaana.

Klikkaa sininen linkki

Perustuslain muutosten historia

Kokemäellä 27.3.2024

Jorma Jaakkola
Kokoomuksen jäsen numero 69267
044-230 2707

Voit jakaa tietoa kotisivustani alla olevien sosiaalisen median linkkien avulla.

Voit lähettää sähköpostia klikkaamalla sinistä linkkiä Ota yhteyttä