Sote- ja kuntauudistuksesta maakuntamalliin

Sote- ja kuntauudistus on Euroopan sosiaalidemokraattien projekti

EU:n tavoitteena on sote-palveluiden maakuntamalli

Lukekaapa, mitä Kalevi Sorsa kirjoitti kirjaansa "Uusi itsenäisyys" (1992). Sivulla 261 olevan sitaatin pitäisi avata vasemmistolaistenkin silmät:

”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä. ”

Sitaatti sivulta 71:

"Euroopan yhteisöissä on jo ollut nähtävissä, että samalla kun kansallisvaltiot menettävät poliittista ohjausvaltaansa ja merkitystään, vahvat talousmaakunnat nousevat esiin."

Katainen, Urpilainen ja Virkkunen ovat hokeneet: "Vahvat peruskunnat".
Sorsa kertoi jo vuonna 1992 vahvoista maakunnista.

Sitaatti sivulta 72:
"Toisaalta minulla on asiasta varsin vakaa ennakkokäsitys: kun suuret asiat päätetään riittävän kaukana, läheisistä - ja yksilön kannalta ehkä niistä tärkeimmistä - asioista voidaan paremmin päättää kunnissa ja maakunnissa."

Kalevi Sorsa halveksi kansaa vuonna 1992 kirjassaan UUSI ITSENÄISYYS,
luku Kovalla markalla pehmeään yhteiskuntaan, sivu 134:

”Euroopan yhdentymisprosessia ei enää pysähdytä mikään, eivät edes kansanäänestykset.”

Kaksi sitaattia sivulta 233:

”Lopulta on selkeästi ymmärrettävä, etteivät tämän päivän sosialistipuolueet enää ole työväestön luokkapuolueita.”

”Suhteessa EY:hyn tulee Euroopan sosialidemokraateilla olla päämääränä järjestön muuttaminen aikaisempaa demokraattisemmaksi ja samalla Euroopan muuttaminen aikaisempaa sosialistisemmaksi. EY:n suurimpana poliittisena ryhmänä sosialidemokraateilla ja sosialisteilla on mahdollisuus merkittäviin aloitteisiin ja saavutuksiin ennen kaikkea näillä alueilla.”

Sitaatti sivulta 239:

”Eurooppalaisuus avaa huikaisevan tehtäväkentän. Integraation vaaliminen liittyy luontevasti vasemmiston perintöön. Tämän hetken suuri tehtävä on varustaa EU (ja Eta) päätösvaltaisilla demokraattisilla elimillä.”

Hallituksen väkisin ajama kunta- ja sote-uudistus on amerikkalaisen konsulttiyritys McKinsey&Co:n tekemä!
Samoin kuin PARAS-hankekin.

Hallitusohjelman kunta- ja soteuudistus on vain välivaihe maakuntamalliin siirryttäessä.

Kuntademokratia katoaa, jolloin tilalle tulee näennäisdemokratia, joka tarkoittaa ulkomaalaisten palveluidentarjoajien (lue: saalistajien) sote-laskujen kumileimasinta.
Sitähän se on jo, pitää löytää lisää säästökohteita, jotta kasvaneet sote-menot voidaan maksaa.

Kirjojen lisäksi kotisivuni tiedot perustuvat UM:n EY-/EU-neuvottelujen asiakirjoihin, joita tammikuussa 2000 sain satoja sivuja asiakirjoja Ulkoministeriön arkistosta.

Maakuntien Euroopasta kertoo myös sitaatti Eduskunnan pöytäkirjasta sivuilta 4285-86 Valtiopäivät 1991 Torstaina 9. tammikuuta 1992. Aiheena on vuoden 1992 budjettikäsittely pääluokasta 26.

Puhujana Tuulikki Ukkola, joka näyttää tietäneen EY:n aluehallintotavoitteen taustoja seuraavilla sanoilla:

"Suomen hallinto ja keskitetty hallintoideologia on peräisin Ruotsi-Suomen ja tsaarin-Venäjän ajalta. Eurooppalaista ideologiaa siinä ei ole, vaikka Eurooppaan olemme menossa. Eurooppalainen hallintomalli perustuu maakuntien itsehallinnolle. Vaikka Suomen hallitusmuodossa on maakuntaitsehallintoa koskeva pykälä, siitä ei ole koskaan oltu kiinnostuneita. Maakuntahallintoa vastustetaan sillä perusteella, ettei Suomeen enää tarvita uutta hallintoporrasta. Ei totta vieköön tarvita, entisistäkin on päästävä eroon. Keskusvirastot joutavat romukoppaan, ja sinne joutaa myös läänin hallinto, joka on hallitsijan käskyvallan jatke ja perustuu keskitettyyn vallankäyttöön ja käskytykseen.

Tilalle on saatava kansalaisten tahtoon perustuva maakuntahallinto, joka kokoaa saman demokraattisen päätöksen teko katon alle valtionpaikallisvirastot, repaleiset kuntainliitot ja ne asiat, jotka kuntien on päätettävä yhdessä. Ei jokaisessa kunnassa tarvitse olla kaikkea samaa ja kaikkia samoja virkamiehiä kuin naapurikunnassa. Keskusvirastojen asiat taas voidaan siirtää ministeriöilIe, aluehallinnolle ja kunnille. Me emme tarvitse sellaisia pääjohtajia, jotka pistävät 5-vuotiaat äänestämään ja jahtaavat tupakoitsijoita pelkästään ajankuluksi.

Maakuntahallintoa vastustavat sanovat myös, että on parempi laajentaa kuntien itsehallintoa ja kehittää kuntien yhteistyötä. Mutta entä jos puhujilla onkin oma ketunhäntä kainalossa? Oleellinen kysymys näet kuuluu: Onko meillä edes aitoa kunnallista itsehallintoa ja onko sitä mahdollista edes saada vahvistamalla kunnallista itsehallintoa? Kunnat, kuntainliitot ja kuntien omaehtoiset yhtymät ovat näet liian heikkoja keskushallintoon päin. Ne eivät ole riittävän painostuskykyisiä. Kuntia ja kuntainliittoja on paljon helpompi käskyttää kuin vahvaa ja itsetietoista maakuntahallintoa, jossa kansalaiset olisivat joko vaaleilla tai kunnanvaltuutettujen välityksellä valinneet omat edusmiehensä ja nämä edusmiehet puolestaan päättäisivät, miten alueen resurssit käytettäisiin. Kunta on yksinkertaisesti liian pieni yksikkö valtioon nähden.

On totta, ettei alueellista päätösvaltaa voi olla ilman resursseja. Jos ei ole rahaa, ei sen käytöstä voi myöskään päättää. Siksi todellista maakuntahallintoa ei voi olla ilman omaa rahaa, jonka käytöstä voitaisiin maakunnassa päättää. Tärkein argumentti maakuntaitsehallintoa vastaan onkin se, ettei Suomessa enää tarvita uutta verottajaa. Ilman muuta on uudistuksissa lähdettävä siitä, ettei kansalaisten verorasitus saa nousta, vaan sen pitää nimenomaan laskea. Onko kukaan koskaan missään laskenut, miten paljon valtion verotusta voitaisiin laskea, jos asioista päättäminen siirrettäisiin maakunnille? Onko kukaan laskenut, kuinka paljon halvemmaksi tällainen hallintomalli tulisi? Ilmeisesti ei, koska kuka muu tällaisia laskelmia tekisi kuin Helsingin virkamies, ja hulluhan sellainen virkamies olisi, joka tekisi itsensä työttömäksi.

Tämä ns. oman rahan pulma voitaisiin ratkaista myös toisella tavalla eli ottamalla mallia Ahvenanmaan itsehallinnosta. Maakuntahan saa omaan käyttöönsä valtion budjetista tietyn prosenttiosuuden. Sama malli voitaisiin ulottaa myös muihin maakuntiin. Tätä kannattaisi mielestäni ainakin kokeilla maakuntahallintokokeiluissa, jotka ovat nyt käynnistymässä.

Tärkein peruste maakuntahallinnolle on kuitenkin sen ideologia eli se, että uudistus kasvattaisi ja vahvistaisi kansalaisten vaikutusvaltaa. Se palauttaisi kansalaisten luottamusta politiikkaan, yhteisten asioiden hoitamiseen, ja sitä kautta myös instituutioihin: eduskuntaan, kunnanvaltuustoon jne.

Maakuntaitsehallinto on myös ainoa keino olla yhteistyössä yhdentyvän Euroopan kanssa. Suomessa on viimeinkin hyväksyttävä se tosiasia, että Euroopan yhdentyminen vähentää kansallisvaltioiden roolia ja korostaa itsenäisten ja omaleimaisten maakuntien suoria yhteyksiä."

Salainen EY-selvitys kertoi sosiaaliturvan rahoittamisesta omavastuuperiaatteella.

ILTA-SANOMAT kertoi lauantaina 21.12.1991 (A-P. Pietilä):

"Salainen raportti tukee Suomen EY-jäsenyyttä

Vain viisi ministeriä tuntee selvityksen

Ulkoministeriön laatima salainen selvitys tukee Suomen EY-jäsenyyttä. Toistaiseksi vain neljä ministeriä pääministerin ja presidentin lisäksi tuntevat raportin sisällön. Pääministeri Esko Aho (kesk.) kieltäytyi eilen jyrkästi antamasta tietoja selvityksestä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle."

Sitaatti sivulta A 11:

"Valtiontaloudelle EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä. Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella. ”

Taustatietoa uutiseen:

Kyseinen selvitys tehtiin valtiosihteeri Martti Ahtisaaren johdolla. Tämä salainen 1000-sivuinen selvitys ”kuivui” 9.1.1992 eduskunnalle annetuksi selonteoksi.