Suomen valtiosääntö eli perustuslaki

Suomen valtiosääntö - Hallitusmuoto ja Valtiopäiväjärjestys - oli maailman modernein, kunnes se presidentti Mauno Koiviston toimesta EU-mukautettiin etukäteen vuosina 1992 ja 1993.

Suomen valtiosääntö tosiaan oli maailman modernein ja toteutti Montesquieu'n (1689-1755) vallan kolmijako-oppia täydellisimmin koko maailmassa. Syynä Suomen valtiosäännön kehittymisessä oli Venäjän keisarin sortokausi, joka loi tarpeen kehittää valtiosääntöä siltä varalta, että Suomi saattaisi itsenäistyä.

HALLITUSMUOTO 1919

Kolme huippujuristia Rabbe A. Wrede, Anton Kotonen ja Kaarlo Juho Ståhlberg kokoontuivat kesällä 1917 Wreden omistamaan Wredebyn kartanoon valmistelemaan Suomen hallitusmuodon luonnosta, josta tuli Suomen Hallitusmuoto vuonna 1919. Keskeisimmät pykälät ovat 1. ja 2. pykälä.

VALTIOPÄIVÄJÄRJESTYS 1906

Koko maailmassa ainutlaatuinen vaikeutettu perustuslain säätämisjärjestys oli jo vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä (AsK 26/1906), jonka valmisteli talvella 1905–1906 professori Robert Hermansonin johtama komitea osana muuta eduskuntauudistusta. Tämä valtiopäiväjärjestys oli voimassa vuoteen 1928, jolloin se korvattiin uudella.

Oleellisinta tässä Valtiopäiväjärjestyksessä oli vaikeutettu perustuslain säätämisjärjestys.

VAIKEUTETTU PERUSTUSLAIN SÄÄTÄMISJÄRJESTYS

Jos perustuslain säätäminen oli kiireellinen, oli sen ottamiseksi käsiteltäväksi löydyttävä eduskunnasta 5/6 kiireellisyysenemmistö. Jos säätämisellä ei ollut kiire, käsiteltiin lakiesitys kahdessa eri eduskunnassa eli pidettiin välillä eduskuntavaalit, jolloin äänestäjät saavat antaa äänensä henkilölle, joka edustaa asiassa äänestäjän kantaa.

SUOMEN VALTIOSÄÄNNÖN EU-MUKAUTTAMINEN
- JO ETUKÄTEEN

Harvat tietävät, että Suomen perustuslaki on EU-mukautettu jo vuosina 1992 ja 1993.

Vuonna 1992 purettiin Valtiopäiväjärjestykseen kirjoitetut määrävähemmistösäädökset laman varjolla tehdyllä poikkeuslailla - säästölailla.

Vuonna 1993 Suomen Hallitusmuodon 1. §:stä ja 2. §:stä tuli ns. kuolleita kirjaimia lisäämällä 10.12.1993 päivätyllä lailla Hallitusmuodon 33 §:ään kohta a, jolla presidentti antoi EY-päätöksenteon hallitukselle ja eduskunta saa käyttää valtaa siten kuin Valtiopäiväjärjestyksen on kirjoitettu. Samana päivänä 10.12.1993 päivättiin laki Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n muutoksista, joilla eduskunta menetti valtansa eli kuten edellä kirjoitin:

"... eduskunta saa käyttää valtaa siten kuin Valtiopäiväjärjestyksen on kirjoitettu."

Olen koonnut muutosten historian tarkemmin toisille alasivuille, joten klikkaa perustuslain tekstien muutoksista sininen linkki:

Perustuslain muutosten historia

KOIVISTO TUNNUSTI OLLEENSA VALTIOSÄÄNNÖN UUDISTAJA

Lainsäätäminen kuuluu Hallitusmuodon 2 §:n määrittelemään vallan kolmijakoon, joten presidentti ei voi säätää Valtiosääntöä. Hallitusmuodon 33 §:n mukaan presidentti määrää ulkopolitiikasta. Ainoa asia, jossa presidentti on uuden lain kanssa tekemissä, on eduskunnan hyväksymän lain allekirjoittaminen.

KOIVISTO TAUSTAVAIKUTTAJANA

Rafael Paasio, jonka valtiovarainministeri Koivisto oli, kertoo muistelmissaan "Kun aika on kypsä", että Koivisto halusi Väinö Tannerin tavoin taustavaikuttajaksi. Koiviston toive toteutui, kun tuli syksyllä 1967 nimitetyksi Suomen Pankin pääjohtajaksi. Loppu on ikävää historiaa.

Koivisto oli mukana talvella 1953 Turussa perustetussa turkulaisten akateemisten sosiaalidemokraattien "Knoellinger-keskustelukerhossa". Kansantaloustieteen professori Knoellingerin mukaan nimensä saaneessa keskustelukerhossa, samoin kuin myöhemmin Helsingissä ns. O-ryhmässä, Koivisto sai yhteistyökumppaneita, virkamiehiä, jotka pääsivät vaikuttamaan Valtiovarainministeriössä ja Suomen Pankissa. Monet heistä ovat tuttuja nimiä 1990-luvun lamaan liittyen.

VALTIOSÄÄNTÖKOMITEAT EU-MUKAUTTAMASSA SUOMEN PERUSTUSLAKIA

Koivisto pystyi taustavaikuttajana toimimaan perustuttamalla yhteistyökumppaniensa avulla valtiosääntökomiteoita, joiden mietintöjen pohjalta Suomen valtiosääntöä EU-mukautettiin etukäteen.

Ensimmäinen valtiosääntökomitea perustettiin helmikuussa 1989.

Tiedän valtiosääntökomiteoista, koska olen lainannut Koiviston aikaiset valtiosääntökomiteamietinnön Satakunnan maakuntakirjastosta ja skannannut ne PDF-tiedostoiksi, joista tekstit saa sähköiseen muotoon.

Minulla on kaikista komiteamietinnöistä sisältötiivistelmät tallessa. Ne olivat nähtävissä syksyllä 2022 kaatuneella kotisivullani.

Kuten jo edellä kerroin, olen koonnut muutosten historian tarkemmin toisille alasivuille, joten klikkaa perustuslain tekstien muutoksista sininen linkki:

Perustuslain muutosten historia

Kokemäellä 25.3.2024

Jorma Jaakkola
Kokoomuksen jäsen numero 69267
044-230 2707

Sähköpostia voit lähettää klikkaamalla linkkiä:

Voit jakaa kotisivujeni tietoa ystäville alla olevilla sosiaalisen median linkeillä.