SOTEN EY-TAUSTA
Sote- ja kuntauudistus kuuluivat EY-sopeutukseen
Päivitetty 19.4.2024
Sote kuuluu Suomen jo vuonna 1993 lupaamaan EY-sopeuttamisen kokonaisuuteen, josta presidentti Koivisto Hallitusmuodon 33 §:n mukaan määräsi.
Pientalousalue NUTS 3 on perusterveydenhuollon toimintaan tarkoitettu suurkunta, jonka tehtäväksi oli suunniteltu SOTE-palveluiden hoito. Tämä on käynyt selväksi Kataisen hallituksen kuntaministeri Henna Virkkusen kuntauudistuksessa ja Marinin hallituksen SOTE-uudistuksessa.
Kun terveys- ja sosiaalipalvelut on siirretty pois kunnilta, ei kunnille jää paljon tehtäviä.
Sisäasiainministeri Mauri Pekkarisen esittämät aluepoliittiset neuvottelutavoitteet oli laadittu luottamukselliseen asiakirjaan jo 18.1.1993, vaikka presidentti Koivisto ei ollut vielä edes nimittänyt EY-neuvotteluvaltuuskuntaa! ETA-sopimushan oli allekirjoitettu Portossa jo 2.5.1992 ja hyväksytty eduskunnassa lakina lokakuussa 1992.
Kuva sivulta 1:
Pekkarisen kesällä 1993 EY:lle esittämä maakuntakartta (NUTS 2):
Pekkarisen EY:lle kesällä 1993 esittämässä NUTS 3-kartassa on 88 pientalousaluetta:
Kansanterveys oli kirjoitettu Maastrichtin sopimuksen mukaisesti liittymislakiin sivulle 18, alkaen kuudennelta riviltä vasemmalla palstalla:
"Toissijaisuusperiaatteen vaikutus näkyy Maastrichtin sopimuksessa muutetuissa EY:n perustamissopimuksen muun muassa koulutusta, kulttuuria, kansanterveyttä, eurooppalaisia verkostoja ja kehitysyhteistyötä koskevissa määräyksissä, ..."
Sivulla 18 on muutakin mielenkiintoista dokumentointia. Katso kuva EU-liittymislakiesityksen HE 135-1994 oikea palsta:
Lipposen I hallituksen sisäasiainministeriössä hallintoministerinä toimineen Jouni Backmanin aikana toteutettiin lääniuudistus. Läänien tilalle tulivat AVIt ja ELYt.
Vanhasen II hallituksen tärkeimpänä tehtävänä oli tehdä PARAS-laki, jolla kuntien terveyspalveluita keskitettiin ja perusterveydenhuollon palvelut siirrettiin kunnilta kuntainliitoille.
Kataisen hallituksen hallitusohjelman laati amerikkalainen konsulttiyritys McKinsey&Co. Valtioneuvoston kanslia oli laatinut sopimuksen McKinseyn&Con kanssa jo Vanhasen II hallituksen aikaan. Muistio on päivätty 17.2.2010. Valtioneuvoston Talousasioiden valtiosihteeri Vesa Vihriälä oli allekirjoittanut toimeksiantosopimuksen McKinsey&Con kanssa 18.11.2009.
Mainittakoon, että Vanhasen hallitus toimi 19.4.2007 ja 22.6.2010 välisen ajan. Kiviniemen hallitus jatkoi Vanhasen hallituksen erottua vielä 22.6.2010 ja 22.6.2011 välisen ajan.
Kuva Ylen uutisesta 18.2.2010:
Uutisessa lukee:
"Viime eduskuntavaalien alla McKinsey julkaisi Suomen taloutta käsitelleen raportin, jossa kehotettiin hallitusta lisäämään muun muassa julkisen alan tuottavuutta. Tuolloin McKinsey teki katsauksensa ilman tilausta ja korvauksetta, ns. pro bono -periaatteella. Raportti ei herättänyt sanottavaa vastakaikua, joskin nykyisen hallituksen ohjelmassa on monia McKinseynkin esille nostamia politiikan sisältöjä."
Siis McKinsey oli laatinut jo Vanhasen II hallituksenkin ohjelmaa, ihan ilmaiseksi!
Klikkaa sinistä linkkiä Ylen uutinen
KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS
Tein löydön opuksesta Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys (, johon kuntien oli vuonna 2012 määräaikaan mennessä annettava lausunto):
Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys
OSA I
Selvitysosa
Linkki Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys
Selvityksen alkukappaleiden teksti kertoo, mistä on kysymys ja miksi tuli kiire. Kunnallishallinnon työryhmä nimittäin oli perustettu Kiviniemen hallituksen aikaan. Uusitulle toimeksiannolle jäi valmisteluun aikaa vajaat neljä kuukautta eli 30.12.2011 mennessä. Selvitys julkaistiin vasta 7.2.2012.
Sitaatti selvityksen Johdanto-tekstistä, sivulta 9:
”Valtiovarainministeriölle
Valtiovarainministeriö asetti 4.3.2011 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Hankkeen toimikaudeksi määriteltiin 4.3.2011-30.12.2011. Valtiovarainministeriö muutti 2.9.2011 päätöksellä työryhmän toimeksiantoa siten, että työryhmän tehtäväksi asetettiin valmistella kuntauudistuksen toteuttamista hallitusohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti.
Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän tuli laatia esityksensä kuntauudistuksen kriteereistä siten, että niiden pohjalta hallitus voi määritellä kuntauudistuksen tärkeimmät kriteerit sekä että niiden pohjalta voidaan valmistella hallituksen esitys kuntarakennelaista. Kuntauudistusesitys tuli laatia myös karttamuotoisena.”
Selvitys julkaistiin 7.2.2012. Kataisen hallituksen kuntaministeri Henna Virkkusen tehtävä oli toteuttaa kuntauudistus, joka ei kuitenkaan onnistunut.
Pekkarisen kartta vuodelta 1993 oli rakennetyöryhmän onneksi jo olemassa. Tähän tulee vertailtavaksi Virkkusen kartta Satakunnan Kansan uutisessa. Vasemmalla on Pekkarisen pientalousaluekartta ja oikealla Virkkusen suurkuntakartta:
Kataisen/Virkkusen hallituksen aikaan kävi näin, kuva Keskisuomalaisen uutisesta 30.3.2012:
Soten EY-tausta
Dokumentein siis on todistettavissa, että amerikkalainen konsulttiyritys McKinsey&Co tehnyt ainakin Vanhasen II hallituksen ja Kataisen hallituksen ohjelmia.
Kuntien talousongelmissa ja terveydenhuollon yksityistämisessä on kyse palveluiden antamisesta kasvottomien ulkomaalaisten saalistajien rahastettavaksi.
Taustatietoa löytyy Kalevi Sorsan kirjasta Uusi itsenäisyys, (1992, s. 261 ) :
”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä.”
Sitaatti sivulta 71:
"Euroopan yhteisöissä on jo ollut nähtävissä, että samalla kun kansallisvaltiot menettävät poliittista ohjausvaltaansa ja merkitystään, vahvat talousmaakunnat nousevat esiin."
Katainen, Urpilainen ja Virkkunen ovat hokeneet: "Vahvat peruskunnat".
Sorsa kirjoittaa jo vuonna 1992 kirjassaan: VAHVAT TALOUSMAAKUNNAT.
Sitaatti sivulta 72:
"Toisaalta minulla on asiasta varsin vakaa ennakkokäsitys: kun suuret asiat päätetään riittävän kaukana, läheisistä - ja yksilön kannalta ehkä niistä tärkeimmistä - asioista voidaan paremmin päättää kunnissa ja maakunnissa."
Vaaleilla valitun maakuntavaltuuston osa on olla ulkomaalaisen palveluntarjoajan lähettämien laskujen kumileimasin ja kansalaisen osana on olla vero-orja.
Maakuntavaltuuston tehtävänä on rahan puutteen vuoksi julkisen sektorin leikkauksien toteuttaminen.
SALAINEN EY-SELVITYS
ILTA-SANOMAT kertoi lauantaina 21.12.1991 (A-P. Pietilä), otsikko ja teksti:
"Salainen raportti tukee Suomen EY-jäsenyyttä
Vain viisi ministeriä tuntee selvityksen
Ulkoministeriön laatima salainen selvitys tukee Suomen EY-jäsenyyttä. Toistaiseksi vain neljä ministeriä pääministerin ja presidentin lisäksi tuntevat raportin sisällön. Pääministeri Esko Aho (kesk.) kieltäytyi eilen jyrkästi antamasta tietoja selvityksestä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle."
Toinen sitaatti, joka on tämän päivän tilanteen ennustava, on uutisen sivulta A 11:
"Valtiontaloudelle EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä. Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella. ”
Siis jo vuonna 1991 oli tiedossa talousongelmat ja sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella.
Taustatietoa salaiseen EY-selvitykseen:
Kyseinen selvitys tehtiin syksyllä 1991 UM:n valtiosihteeri Martti Ahtisaaren johdolla. Tämä salainen 1000-sivuinen selvitys ”kuivui” 9.1.1992 eduskunnalle annetuksi parisataasivuiseksi selonteoksi ja Taustaselvitykseksi.
Kaikesta tästä vastaa EY-neuvottelujen aikaan ulkopolitiikasta määrännyt presidentti Mauno Koivisto.
Sorsan luonnehdinta Koivistosta:
Kalevi Sorsa: Muistikuvia, mielikuvia, Otava 1994, sivu 116:
"Kaukopartiomiehenä minä häntä ennen kaikkea pidän: hän tähtää kauas, ei paljon hiisku tavoitteistaan, iskee rajusti, häipyy ja peittää jälkensä.”
Lue lisää:
Klikkaa sininen linkki Maakuntamalli
Kokemäellä 21.3.2024
Jorma Jaakkola, Kokemäki
Kokoomuksen jäsen numero 69267
044-230 2707
Päivitetty 19.4.2024