SOTEN EY-TAUSTA

Sote- ja kuntauudistus sekä hyvinvointialueiden

perustaminen kuuluivat Suomen EY-sopeuttamiseen

Julkaistu 21.3.2024
Päivitetty 19.4.2024
Päivitetty 22.6.2024
Päivitetty 31.1.2026
© Jorma Jaakkola

Marinin hallituksen sote-uuditus eli "Hyvinvointialueiden perustaminen" kuului Suomen jo vuonna 1993 lupaamaan EY-sopeuttamisen kokonaisuuteen, josta presidentti Koivisto Hallitusmuodon 33 §:n mukaan määräsi.

Jo joulukuussa 1991 oli Suomen salaiseen, 1000-sivuiseen valtiosihteeri Martti Ahtisaaren johdolla tehtyyn, EY-selvitykseen kirjoitettu tällainen sisältö, jonka Ilta-Sanomat uutisoi 21.12.1991:

"Valtiontaloudelle EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä. Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi s uuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella. ”

Marinin hallitus sai vietyä salaiseen EY-selvitykseen kirjoitetun sote-uudistuksen ns. maaliin.


Talvella 2000 pyysin ja sain Ulkoministeriöstä satoja sivuja ns. EY-neuvottelujen aikaisia asiakirjoja. Eräässä kokouksessa Ahon hallituksen sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen esitteli vuonna 1993 Suomen ehdotusta EY:n vaatimaksi aluehallinnoksi. Karttoja on kolme: Suurtalousalueet (NUTS 1), maakunnat (NUTS 2) ja pientalousalueet (NUTS 3).

Pientalousalue NUTS 3 on perusterveydenhuollon toimintaan tarkoitettu suurkunta, jonka tehtäväksi oli suunniteltu SOTE-palveluiden hoito.

Tämä on käynyt selväksi Kataisen hallituksen kuntaministeri Henna Virkkusen kuntauudistuksessa ja lopullisesti Marinin hallituksen SOTE-uudistuksessa.

Kun terveys- ja sosiaalipalvelut on siirretty pois kunnilta, ei kunnille jäänyt paljon tehtäviä.

Marinin hallituksen aikana voimaan tulleiden hyvinvointialueiden valtuustoille jäi rahojen puutteessa kumileimasimen rooli eli perustuslakiin kirjoitettujen julkisten sote- ja terveyspalveluiden leikkaaminen.

Lue lisää nykytilanteen taustasta, Suomen EY-tavoitteista.


Sisäasiainministeri Pekkarisen esittämät EY-tavoitteet

Sisäasiainministeri Mauri Pekkarisen esittämät aluepoliittiset neuvottelutavoitteet oli laadittu luottamukselliseen asiakirjaan jo 18.1.1993, vaikka presidentti Koivisto ei ollut vielä edes nimittänyt EY-neuvotteluvaltuuskuntaa!

Kuva sivulta 1:


Pekkarisen kesällä 1993 EY:lle esittämä maakuntakartta (NUTS 2):


Pekkarisen EY:lle kesällä 1993 esittämässä NUTS 3-kartassa on 88 pientalousaluetta:



Kansanterveys oli kirjoitettu Maastrichtin sopimuksen mukaisesti liittymislakiesiktykseen HE 135-1994 sivulle 18, alkaen kuudennelta riviltä vasemmalla palstalla:

"Toissijaisuusperiaatteen vaikutus näkyy Maastrichtin sopimuksessa muutetuissa EY:n perustamissopimuksen muun muassa koulutusta, kulttuuria, kansanterveyttä, eurooppalaisia verkostoja ja kehitysyhteistyötä koskevissa määräyksissä, ..."

Sivulla 18 on muutakin mielenkiintoista dokumentointia. Katso alla olevasta kuvasta EU-liittymislakiesityksen HE 135-1994 sivun 18

"Yhteisöllä on jäsenvaltioiden oman sopimusvallan poissulkeva eli yksinomainen sopimuksentekovalta asioissa, jotka kuuluvat EY:n yksinomaisen lainsäädäntövallan tai muun päätöksenteon piiriin."

Lue sama teksti kuvan oikeasta palstasta:


Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat bisnestä eli kauppapolitiikkaa. Ulkomaalaiset omistavat mm. Attendon, Terveystalon ja Esperi Caren.

Sote- ja terveysbisnestä tekevien ulkomaalaisten palvelua tarjoavien voitot karkaavat Suomen rajojen ulkopuolelle. Jos toimija on Eurooppa-yhtiö, jonka kotipaikka on veroparatiisimaassa, jäävät Suomen valtiolta verotulot saamatta.

Wikipedia:

Eurooppayhtiö (SE, latinaksi Societas Europaea) on kansainvälisiä suuryrityksiä varten luotu yhtiömuoto. Se käytännössä vastaa julkista osakeyhtiötä , mutta siinä on huomioitu suuryritysten erityistarpeet.

Eurooppayhtiö on tarkoitettu korvaamaan suurten monikansallisten yritysten olemassa oleva konsernirakenne, mitä kuvastaa vaadittava minimi pääoma (120 000 euroa) ja vaatimus, että perustajien on oltava oikeushenkilöitä (käytännössä osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, ks. eurooppayhtiölaki 13.8.2004/742). Eurooppayhtiöllä kotipaikka on aina jossain yhteisövaltiossa, jonka lainsäädäntöä siihen ensisijaisesti sovelletaan.

Ei tarvitse ihmetellä, miksi Suomen taloustilanne on katastrofaalinen ja miksi sote-palveluita leikataan!

UUDISTUSTEN TAUSTAA:

Lipposen I hallituksen sisäasiainministeriössä hallintoministerinä toimineen Jouni Backmanin aikana toteutettiin lääniuudistus. Läänien tilalle tulivat AVIt ja ELYt.
Tämän vuoden (2026) alusta niiden ja Valviran tilalle tuli mammuttivirasto eli "Lupa- ja valvontavirasto".

Ensiksi Vanhasen II hallituksen tärkeimpänä tehtävänä oli tehdä PARAS-laki, jolla kuntien terveyspalveluita keskitettiin ja perusterveydenhuollon palvelut siirrettiin kunnilta kuntainliitoille.

Kataisen hallituksen hallitusohjelman laati amerikkalainen konsulttiyritys McKinsey&Company. Valtioneuvoston kanslia oli laatinut sopimuksen McKinseyn&Con kanssa jo Vanhasen II hallituksen aikaan. Muistio on päivätty 17.2.2010. Valtioneuvoston Talousasioiden valtiosihteeri Vesa Vihriälä oli allekirjoittanut toimeksiantosopimuksen McKinsey&Companyn kanssa 18.11.2009.

Mainittakoon, että Vanhasen II hallitus toimi 19.4.2007 ja 22.6.2010 välisen ajan. Kiviniemen hallitus jatkoi Vanhasen hallituksen erottua vielä 22.6.2010 ja 22.6.2011 välisen ajan.

Kuva Ylen uutisesta 18.2.2010:


Uutisessa lukee:

"Viime eduskuntavaalien alla McKinsey julkaisi Suomen taloutta käsitelleen raportin, jossa kehotettiin hallitusta lisäämään muun muassa julkisen alan tuottavuutta. Tuolloin McKinsey teki katsauksensa ilman tilausta ja korvauksetta, ns. pro bono -periaatteella. Raportti ei herättänyt sanottavaa vastakaikua, joskin nykyisen hallituksen ohjelmassa on monia McKinseynkin esille nostamia politiikan sisältöjä."

Siis McKinsey oli laatinut jo Vanhasen II hallituksenkin ohjelmaa, ihan ilmaiseksi!

Klikkaa sinistä linkkiä Ylen uutinen

KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS

Tein löydön opuksesta Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys (, johon kuntien oli vuonna 2012 määräaikaan mennessä annettava lausunto):

"Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys

OSA I
Selvitysosa"

Klikkaa linkki (mustaan pohjaan), josta edelleen klikkaamalla löytyy 242 sivua selvityksen tekstiä: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys

Selvityksen alkukappaleiden teksti kertoo, mistä on kysymys ja miksi tuli kiire. Kunnallishallinnon työryhmä nimittäin oli perustettu Kiviniemen hallituksen aikaan. Uusitulle toimeksiannolle jäi valmisteluun aikaa vajaat neljä kuukautta eli 30.12.2011 mennessä. Selvitys kuitenkin ajan puutteen vuoksi julkaistiin vasta 7.2.2012.

Sitaatti selvityksen Johdanto-tekstistä, sivulta 9:

”Valtiovarainministeriölle

Valtiovarainministeriö asetti 4.3.2011 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Hankkeen toimikaudeksi määriteltiin 4.3.2011-30.12.2011. Valtiovarainministeriö muutti 2.9.2011 päätöksellä työryhmän toimeksiantoa siten, että työryhmän tehtäväksi asetettiin valmistella kuntauudistuksen toteuttamista hallitusohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti.

Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän tuli laatia esityksensä kuntauudistuksen kriteereistä siten, että niiden pohjalta hallitus voi määritellä kuntauudistuksen tärkeimmät kriteerit sekä että niiden pohjalta voidaan valmistella hallituksen esitys kuntarakennelaista. Kuntauudistusesitys tuli laatia myös karttamuotoisena.”


Selvitys julkaistiin 7.2.2012. Kataisen hallituksen kuntaministeri Henna Virkkusen tehtävä oli toteuttaa kuntauudistus, joka ei kuitenkaan onnistunut.

Pekkarisen kartta vuodelta 1993 oli rakennetyöryhmän onneksi jo olemassa. Vertaa sisäministeri Pekkarisen aikaan EY:lle esitettyä karttaa kuntaministeri Virkkusen karttaan, joka julkaistiin Satakunnan Kansan uutisessa. Vasemmalla on Pekkarisen pientalousaluekartta ja oikealla Virkkusen suurkuntakartta:


Kataisen/Virkkusen hallituksen aikaan kävi näin, kuva Keskisuomalaisen uutisesta 30.3.2012:

Lopulta Marinin hallitus sai hankkeen maaliin ja seurasi katastrofi: Leikkaukset tulivat Orpon hallitukselle!

Olen 22.3.2024 tehnyt sotesta alasivun, joten klikkaa sininen linkki
Olen 16.4.2024 tehnyt sotesta alasivun, joten klikkaa sininen linkki

Soten EY-tausta

Dokumentein siis on todistettavissa, että amerikkalainen konsulttiyritys McKinsey&Company on tehnyt ainakin Vanhasen II hallituksen ja Kataisen hallituksen ohjelmia.

Kuntien talousongelmissa ja terveydenhuollon yksityistämisessä on kyse palveluiden antamisesta kasvottomien ulkomaalaisten saalistajien rahastettavaksi.

Lisää taustatietoa löytyy Kalevi Sorsan kirjasta Uusi itsenäisyys, (1992, s. 261 ) :

”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä.”

Sitaatti sivulta 71:

"Euroopan yhteisöissä on jo ollut nähtävissä, että samalla kun kansallisvaltiot menettävät poliittista ohjausvaltaansa ja merkitystään, vahvat talousmaakunnat nousevat esiin."

Katainen, Urpilainen ja Virkkunen ovat hokeneet: "Vahvat peruskunnat".
Sorsa kirjoittaa jo vuonna 1992 kirjassaan: VAHVAT TALOUSMAAKUNNAT.

Sitaatti sivulta 72:

"Toisaalta minulla on asiasta varsin vakaa ennakkokäsitys: kun suuret asiat päätetään riittävän kaukana, läheisistä - ja yksilön kannalta ehkä niistä tärkeimmistä - asioista voidaan paremmin päättää kunnissa ja maakunnissa."

Vaaleilla valitun aluevaltuuston osana on olla ulkomaalaisen palveluntarjoajan lähettämien laskujen kumileimasin ja kansalaisen osana on olla leikkausten kärsijä ja vero-orja.

Hyvinvointialueen aluevaltuuston tehtävänä on rahan puutteen vuoksi julkisen sektorin leikkausten toteuttaminen.

SALAINEN EY-SELVITYS

ILTA-SANOMAT kertoi lauantaina 21.12.1991 (A-P. Pietilä), otsikko ja teksti:

"Salainen raportti tukee Suomen EY-jäsenyyttä
Vain viisi ministeriä tuntee selvityksen

Ulkoministeriön laatima salainen selvitys tukee Suomen EY-jäsenyyttä. Toistaiseksi vain neljä ministeriä pääministerin ja presidentin lisäksi tuntevat raportin sisällön. Pääministeri Esko Aho (kesk.) kieltäytyi eilen jyrkästi antamasta tietoja selvityksestä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle."

Toinen sitaatti, joka on tämän päivän tilanteen ennustava, on uutisen sivulta A 11:

"Valtiontaloudelle EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä. Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella. ”

Siis jo vuonna 1991 oli tiedossa Suomen talousongelmat ja sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella.

Taustatietoa salaiseen EY-selvitykseen:

Kyseinen selvitys tehtiin syksyllä 1991 UM:n valtiosihteeri Martti Ahtisaaren johdolla. Tämä salainen 1000-sivuinen selvitys ”kuivui” 9.1.1992 eduskunnalle annetuksi parisataasivuiseksi selonteoksi ja Taustaselvitykseksi.

Kaikesta tästä vastasi EY-neuvottelujen aikaan ulkopolitiikasta määrännyt presidentti Mauno Koivisto.

Sorsan luonnehdinta Koivistosta:
Kalevi Sorsa: Muistikuvia, mielikuvia, Otava 1994, sivu 116:

"Kaukopartiomiehenä minä häntä ennen kaikkea pidän: hän tähtää kauas, ei paljon hiisku tavoitteistaan, iskee rajusti, häipyy ja peittää jälkensä.”


Lue lisää:

Klikkaa sininen linkki Maakuntamalli

Klikkaa sininen linkki Soten EY-tausta

Klikkaa sininen linkki Leikkaukset vai oma raha

Klikkaa sininen linkki Työreformi vai oma raha



Kokemäellä 21.3.2024

Jorma Jaakkola, Kokemäki
Kokoomuksen jäsen numero 69267
044-230 2707

Päivitetty 19.4.2024
Päivitetty 30.4.2024
Päivitetty 22.6.2024
Päivitetty 31.1.2026